tiistai 15. helmikuuta 2011

Ei niin onnellisten tähtien alla..

 Yurikilla korvat suojaan KOVALTA pakkaselta..

Noniin,ollaan puolessa välissä viikkoa. Viime kirjoituksessa hehkutin kuinka hyvin treenit ovat kulkeneet ja muutenkin asiat menneet parempaan suuntaan. 

Sunnuntai koitti ja mentiin Yurikin kanssa agilityyn,kun samaisen viikon Tiistaina ei sinne päästy. Tosin hienosti meni ensimmäinen 40min. Koira ja emäntä ovat molemmat edistyneet hyvin harrastuksen parissa. Hienoa nähdä,että ensimmäisen alkukankeuden jälkeen Yurik uskaltaa tehdä jo kaikenlaista. Ikävistä möröistä on päästy eroon. Tosin pientä rohkaisua se vaatii,mutta eipä tässä mikään kiire ole.

Oltiin juoksemassa putkea kohti toiselle puolelle kenttää. Yurik päätti vaihtaa puolta oikealta vasemmalle ja samalla jotenkin tuuppas mua. Hölköttelin rennosti vieressä ja sit sellainen vankka köriläs ohi mennen tuuppaa. Voitte vaan arvata. Horjahdin,koska en osannut ennakoida tilanneta mitenkään. Tuloksena oli se,että alastullessa astuin vasemman jalan päälle joka petti. Sitten kuuluu aivan armoton rutina ja siinä sitten taas pääsi muutama ärrä-pää. Onneksi sain nilkkaan samantien jäitä ja kotiin heti tullessa annettiin lisää kylmähoitoa ja hieman lääkkeitä ehkäisemään tulehdusta.
Tummahan se nilkka on,mollemmilta puolita ja nyt se on muutaman päivän ollut teipattuna. Sillä pystyy edes jotenkin kävelemään. Täytyy seurailla,että pitääkö sen kanssa oikein mennä lääkäriin. Ettei ole mitä ikävämpää tullut.

Maanantaina päätin kuitenkin mennä tekemään treenin. Piti olla rinta/olkapää/ojentaja,mutta sain tehtyä vaan rinnan. Niin mä päätin. Fiilistä ei ollut ollenkaan eikä sellaista tiettyä kiinnostusta jotta treeni olisi onnistunut.
Tänään oli uus yritys ja olkapää/ojentaja vuorossa. Treeni meni hyvin, onneksi! Olin siis ratkaisuuni tyytyväinen Maanantain osalta. Parempi näin ja itsellä parempi mieli.


Treenin jälkeen suuntasin Osteopaatti Markolle. Olen pyrkinyt käymään n. 2viikon välein hoidossa. Jos olo on aivan tukala selän suhteen, niin sitten sen mukaan. Viime kerralla mulle laitettiin teipi tuonne lapaluiden ja olkapäiden välimaastolle. Vahvan kyfoosin vuoksi mun olkapäät työntyvät liikaa etteen, joka taas mahdollistaa kaikille muille säryille esim. olkapään oireiluun. Mitään oireita ei ole vielä ollut.Huoh.. Tosin olkapäiden ollessa edessä mun niska on väärässä asennossa. Sekään ei ole hyvä. Toi teippaus on mun mielestä tuonut mulle helpotusta rintarangan kipujen suhteen. Selkä on pysynyt ehkä hieman paremmin auki.  Mikä tärkeintä,ryhti on edes hieman parempi.
Se teippas myös ton jalan uudestaan, olin  tehnyt sen melkein oikein. Luotan
ennemmin Markon taitoon tukea se kunnolla teipeillä kuin omaani :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti